Teokset

Med bildningesn kraft
Oma hallinto
Snellman 200 vuotta
Sivistyksen voimalla
Snellman 200-vuotta juhlaohjelma
Snellmannin kootut
Samlade arbeten
Valta ja byrokratia Suomessa 1809-1998
Makt och byråkrati i Finland
Power and bureaucracy in Finland 1809-1998
Macht und bürokratie in Finnland 1809-1998
Keskusvirastolinnakkeista virastoarmeijaksi
Suosikkisenaattorit
Snellman ja nälkävuodet

Kustannetut teokset

Oikeusasiamies
Sivistys-Suomen synty
Gröna skatter
Merten valtiaat - Taistelulaivojen ja -risteilijöiden synty, kehitys ja katoaminen
Hengenpimeyttä vastaan
Suomi ja Japani
Kekkosen kynästä. Diagnoosi Suomesta
Ylellinen elämäni. Pitkä taival mediatalon matkassa
Söderhjelmin värikäs elämä
14 askelta Suomen itsenäisyyteen
Reppanoita, rikollisia ja ruumiita. UM:n konsulipa
Apualuksesta merimahdiksi - Lentotukialuksen kehittyminen globaaliksi voiman välittäjäksi
Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä
Tulisuluista tappioiden tuottamiseen
Ylijohdon reservi - Suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata
Kunniamerkkiopas
Rajamaakunta. Etelä-Karjalan historia II
Ei pelkkää glamouria. UM 100 vuotta
Merikasarmin tarina
A Guide to the Orders and Decorations of Finland
Suomen puolustusvoimat 100 vuotta
Arvovallankumous
Talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen
Ruplista markkoihin - Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812-1898
Ei mikään yhden illan juttu. Journalistien järjestäytymisen vuosisata
Ulkomaisista esikuvista kohti omaperäisempiä ratkaisuja. Itsenäisen Suomen jalkaväkitaktiikan kehittämisen neljä ensimmäistä vuosikymmentä
Altavastaajasta tuhovoimaksi. Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys
Tuleva sota I - Ennustamisen sietämätön vaikeus
Tuleva sota II - Nykyhetki ennakointien valossa
Tuleva sota III - Tulevaisuuden sodan tulevaisuus
Oikeusvaltion rakentaja
Lainkäyttöä läpi vuosisadan. Näkökulmia korkeimman oikeuden historiaan 1918-2018
Puolustusministeriö 100 vuotta
Rajamaa. Etelä-Karjalan historia I
Helsingin historia vuodesta 1945 - 1-4
Lumoava Helsinki. 200 luontoelämystä
äidin poika
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat
Tykistö taistelee tulellaan
Nikolai Gerard
Kulttuuriministerikulttuuri
Pro Finlandia 4. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självständighet
Kunniamerkkiopas
Isänmaan airuet - Suomalaista diplomatiaa viidellä vuosikymmenellä
Pro Finlandia 3. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självstäighet
Sivistyksen voimalla
Sodan ja rauhan rahat
Sanasta tekoihin
Haavista verkkoon
Pro Finlandia 2. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självständighet
ro Finlandia 1. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självständighet
Ensimmäiset eurot
Savon historia V
Diplomatian taikuri Ralph Enckell
Sivistyksen voimalla
Rytin luottomies
Ristivetoa kirkon parlamentissa
Santeri Alkion päiväkirjat
Santeri Alkion päiväkirjat
Santeri Alkion päiväkirjat
Viimeiset markat
Yhteisön voima
Kotona maailmassa

Sivustot

Artikkelit

Paasikiven Venäjä-suhteen snellmanilainen perusta. Pohdintoja. J.K. Paasikivi-sivusto(jkpaasikivi.fi)

Suomi osana Venäjän keisarikunnan itsevaltaista päätöksentekokulttuuria. Pro Finlandia IV – Suomen tie itsenäisyyteen IV: näkökulma Venäjä, Baltia ja Puola. Kansallisarkiston Suomi 100-näyttelyjulkaisu.

Suomen hallinnon pohjoismaiset vaikutteet ja J. V. Snellmanin rooli perinnön välittäjänä. Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen III: Näkökulma Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti. Kansallisarkiston Suomi 100 –näyttelyjulkaisu

Nordiska influensar i Finlands förvaltning och J. V. Snellmans roll som traditionförmedlare. Finlands väg till självständighet 3. Synvinkel Sverige, Danmark, Norge och Island.

ItsenäistyminenVallankumouksen varjossa. Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen II. Näkökulma: Saksa, Itävalta ja Unkari. Kansallisarkiston Suomi 100 –näyttelyjulkaisu.

Venäjä tiukentaa suhtautumistaan Suomeen. Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen II. Näkökulma: Saksa, Itävalta ja Unkari. Kansallisarkiston Suomi 100 –näyttelyjulkaisu.

J. V. Snellmanin Saksan matkan (1840-41) vaikutus Suomen itsenäistymiskehitykseen. Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen II. Näkökulma: Saksa, Itävalta ja Unkari. Kansallisarkiston Suomi 100 –näyttelyjulkaisu.

Oma hallinto autonomian perustana. Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen I. Näkökulma: Ranska ja Italia. Kansallisarkiston Suomi 100 – näyttelyjulkaisu.

Oulun triviaalikoulun opintovaatimukset 1816-1822 J.V.Snellmanin sivistysohjelman siemenenä. Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuortevan juhlakirja.

Suomalaisen aatelin kokonaisanalyysi. Arviointi teoksesta: Alex Snellman, Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809-1939. Helsinki 2014. Historiallinen Aikakausikirja.

Suomalainen aateli kokovartalokuvassa. Teoksen Alex Snellman, Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809-1939. Helsinki 2014 esittely Snellman-sukuseuran tiedotuslehti Domus Nostra.

Oma hallinto kansakunnan voimana. Kotkien varjot - Suomi vuonna 1812. Kansallisarkiston näyttelyjulkaisu.

En egen förvaltning som nationell resurs. örnarnas skuggor-Finland år 1812. Riksarkivet förestälningsbok.

Kirkon tehtävä J. V. Snellmanin kansallisuusajattelussa. Teoksessa Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen (toim.).Kirkkohistorian alueilla. Juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta. Suomen kirkkohistoriallinen seura. Karjalan teologinen seura.

Taivaallinen ja maallinen isänmaa heräävässä Suomessa F. G. Hedbergin aikana. Teoksessa Reijo Arkkila ja Teemu Kakkuri (toim.) Fredrik Gabriel Hedberg 1811–2011.

ämbetsverkinstitutionen i Finland. Teoksessa Vår förvaltning. Nationen växer fram 1809-2009.

Armfelt, Alexander (1794-1876) Ministerstatssekreterare, t.f. universitetskansler, verkligt geheimråd. ss. 55-59. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

Ehrnrooth, Casimir (1833-1913) Minitserstatssekreterare, krigsminister, generallöjtnant. ss 211-213. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

Federley, Berndt (1799-1863) Senator, guvernör. ss 259-261. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

Gyldén, Claes Wilhelm (1802-1872) överdirektör för lantmäteriet, kartograf. ss. 324-327. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

von Kothen, Casimir (1807-1880) Senator, generallöjtnant, friherre. ss 468-471. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

Langenskiöld, Fabian (1810-1863) Senator, governor, geheimråd. ss 508-511. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

Stjernvall-Walleen, Emil (1806-1890) Ministerstatssekreterare, verkligt geheimråd, friherre. ss 855-857. Biografisk lexicon för Finland 2. Ryska tiden. Svenska litteratursälskapet i Finland. Stockholm 2009.

Suomalainen virastolaitos. Teoksessa (toim.) Oma hallinto. Kansakuntaa rakentamassa 1809-2009.

Soldan August Fredrik (1817-1885) - insinööri, Suomen rahapajan ensimmäinen johtaja, "Suomen rahanvalmistuksen isä". Suomen Kansallisbiografia 9: 174-176. Suomen historiallinen seura.

Snellman John (1815-1883) - senaatin oikeusosaston senaattori, Viipurin hovioikeuden presidentti. Suomen Kansallisbiografia 9:142. Suomen historiallinen seura.

Stjernvall Knut Adolf Ludvig (1819-1899) - kenraalimajuri, Suomen rataverkoston rakentaja, Venäjän rautatiehallituksen päällikkö. Suomen Kansallisbiografia 9: 330- 331. Suomen historiallinen seura.

Stjernvall-Walleen Carl Emil Knut (1806-1890) - Suomen ministerivaltiosihteerin apulainen, ministerivaltiosihteeri, todellinen salaneuvos. Suomen Kansallisbiografia 9: 331-333. Suomen historiallinen seura.

Strömberg Georg Adolf (1823-1906) - Suomen rautateiden pitkäaikainen pääjohtaja. Suomen Kansallisbiografia 9: 355-356. Suomen historiallinen seura.

Tawaststjerna Carl Gustaf (1774-1855) - insinöörikenraalimajuri, Maanmittaushallituksen ylijohtaja. Suomen Kansallisbiografia 9: 680. Suomen historiallinen seura.

von Trapp, Robert (1802-1875) - senaattori finanssitoimituskunnassa ja oikeusosastossa, salaneuvos. Suomen Kansallisbiografia 10: 9-10. Suomen historiallinen seura.

von Troil-suku. Suomen kansallisbiografia 10: 14-15. Suomen historiallinen seura.

Tudeer Sten Carl (1840-1905) - eversti, kuvernööri, senaatin talousosaston puheenjohtaja. Suomen Kansallisbiografia 10: 31-31. Suomen historiallinen seura.

Törnqvist Pehr Jonas (1788-1870) - senaattori ja lähdejulkaisujen laatija. Suomen Kansallisbiografia 10: 130-131. Suomen historiallinen seura.

Wallenius (Wallensköld) Erik (1779-1846) - senaatin talousosaston senaattori, maaherra, Turun hovioikeiden presidentti. Suomen Kansallisbiografia 10: 285-286. Suomen historiallinen seura.

von Willebrand Knut Felix (1814-1893) - vapaaherra, professori, Lääkintöhallituksen ylijohtaja. Suomen Kansallisbiografia 10: 561-562. Suomen historiallinen seura.

Wuorenheimo (ent. Bergbom) Erik Ossian (1845-1917) - rautatierakentaja ja senaattori kulkulaitostoimituskunnassa. Suomen Kansallisbiografia 10 : 724-725. Suomen historiallinen seura.

Nordenstam Johan Mauritz (1802-1882) - Uudenmaan läänin kuvernööri, yliopiston sijaiskansleri, senaattori, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, aatelissäädyn maamarsalkka, kenraaliadjutantti. Suomen Kansallisbiografia 7: 147-150. Suomen historiallinen seura.

Nordmann, Boris (Bernhard) (1808-1877) - amiraali, luotsilaitoksen ylijohtaja, Suomen merenkulkuhallinnon kehittäjä. Suomen Kansallisbiografia 7: 164. Suomen historiallinen seura.

Norrmén Oscar (1822-1889) - maatalouden uudistaja, senaattori maanviljelystoimituskunnassa, Suomen maatloushallinnon kehittäjä. Suomen Kansallisbiografia 7: 181-182. Suomen historiallinen seura.

Oker-Blom Christian Theodor (1822-1900) - kenraali, senaattori, sotilastoimituskunnan päällikkö. Suomen Kansallisbiografia 7: 317-318. Suomen historiallinen seura.

Reuterskiöld Heribert Konrad (1765-1821) - kenraalimajuri, senaattori sotilastoimituskunnassa, Suomen sotaväen tarkastaja. Suomen Kansallisbiografia 8: 266-267. Suomen historiallinen seura

Richter Carl Fredrik (1782-1858) - senaattori kansliatoimituskunnassa, Turun hovioikeuden presidentti. Suomen Kansallisbiografia 8: 270-271. Suomen historiallinen seura.

Sackleen Lars (1788-1870) - senaattori, oikeusosaston varapuheenjohtaja. Suomen Kansallisbiografia 8: 538-539. Suomen historiallinen seura.

af Schultén-suku. Suomen Kansallisbiografia 8: 779-780. Suomen historiallinen seura

J. V. Snellman als Vordenker der Nation. Teoksessa Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 38/2006.

Snellmanilainen sivistysaate. Rauhanomaista kansakunnan rakennusta 200 vuotta. Kylkirauta 2/2006.

J. V. Snellman as the Nation´s Scriptwriter. Teoksessa Snellman´s Concept of Civilisation. Snellman-institute series C 8/2006.

J. V. Snellman kansakunnan käsikirjoittajana. Historiallinen Aikakausikirja 2/2006.

Valtiovarainministeri kansakunnan rakentajana. Teoksessa Suomen hypoteekkiyhdistys Snellmanin ja markan matkassa. J. V. Snellmanin taloudellisia kirjoituksia.

Valtiovarainpäällikkö nälkävuosien kaaoksenhaltijana. Teoksessa J. V. Snellman – valtiomies ja ihminen. Kansallisarkiston näyttely 15.2.- 31.8.

Keisarin suosikkisenaattori byrokratian unilukkarina. Teoksessa J. V. Snellman – valtiomies ja ihminen. Kansallisarkiston näyttely 15.2.- 31.8.

J. V. Snellman 200 vuotta. Juhlaohjelma vuonna 2006. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2005.

Klinkowström Otto Wilhelm (1778-1850) - everstiluutnantti, senaattori, todellinen salaneuvos, hovimestari. Suomen Kansallisbiografia 5: 252-253. Suomen historiallinen seura.

von Kothen-suku. Suomen Kansallisbiografia 5: 398. Suomen historiallinen seura.

von Kothen Casimir 81807-1880) - kenraaliluutnantti, kuvernööri Viipurin läänissä, kenraalikuvernöörinkanslian päällikkö, senaattori kirkollistoimituskunnassa, sijaiskansleri, kouluylihallituksen jäsen, Venäjän hallitsevan senaatin jäsen. Suomen Kansallisbiografia: 5: 398-401. Suomen historiallinen seura.

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor (1810-1863). kuvernööri Mikklein sekä Turun ja Porin läänissä, senaatti finanssitoimituskunnassa, salaneuvos. Suomen Kansallisbiografia 5: 732-734. Suomen historiallinen seura.

von Minkwitz Julius Adalbert Joakim 81820-1892) - insinöörikenraalimajuri, Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen ylijohtaja. Suomen Kansallisbiografia 6: 716. Suomen historiallinen seura.

Molander-suku (Nordenheim). Suomen Kansallisbiografia 6: 724-725. Suomen historiallinen seura.

J. V. Snellman –suomalaisen kansallisvaltion rakentajana teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 24: toukokuu 1877-kesäkuu 1881

J. V. Snellman –kansakunnallinen mielipidejohtaja teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 23: joulukuu 1870-huhtikuu 1877

J. V. Snellman –suurten nälkävuosien kriisijohtaja teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 22: maaliskuu 1867-marraskuu 1870

J. V. Snellman –rahauudistuksen toimeenpanija teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 21: helmikuu 1865-helmikuu 1867

J. V. Snellman – senaattorina monen asian ohjaksissa teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 20: huhtikuu 1863-tammikuu 1865

J. V. Snellman – valtiopäivävalmistelijasta hallitusmieheksi teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 19: kesäkuu 1862-maaliskuu 1863

J. V. Snellman – valtiopäiväkehityksen rakentaja teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 18: elokuu 1861-toukokuu 18632

J. V. Snellman – kansallisuuden rakentaja ja mielipidejohtaja teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 17: kesäkuu 1860-heinäkuu 1861

J. V. Snellman – kansallisuuden rakentaja monella foorumilla teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 16: lokakuu 1859-toukokuu 1860

af Forselles Jacob Henrik Alexander (1820-1896) - insinöörieverstiluutnantti, Metsähallituksen ensimmäinen päällikkö. Suomen Kansallisbiografia 3: 15-16. Suomen historiallinen seura.

af Forselles Edvard Gustaf (1817-1891) - tykistökenraali, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja. Suomen Kansallisbiografia 3: 14-15. Suomen historiallinen seura.

Furuhjelm-suku. Suomen Kansallisbiografia 3: 138-140. Suomen historiallinen seura.

Furuhjelm Harald Victor Wilhelm (1810-1872) - prokuraattori, senaattori kirkollistoimituskunnassa ja oikeusosastossa, hovioikeuden presidentti, valtioneuvos. Suomen kansallisbiografia 3: 146-148. Suomen historiallinen seura.

Gripenberg Claes Alexis Konstantin (1852-19127) - oikeustaistelija, Vankeinhoitohallituksen päällikkö. Suomen Kansallisbiografia 3: 289-290. Suomen historiallinen seura.

Gripenberg, Sebastian Johan Ulrik (1795-1866) - Suomen maatalouden kehittäjä, senaattori maanviljelystoimituskunnassa. Suomen Kansallisbiografia 3: 304-306. artikkeli. Suomen historiallinen seura.

Grotenfelt Nils Gustaf Maximilian (1846-1902) - lypsykarjatalouden uranuurtaja, Maanviljelyshallituksen ensimmäinen päällikkö. Suomen Kansallisbiografia 3: 314-315. Suomen historiallinen seura.

Gyldén Claes Wilhelm (1802-1872) - Maanmittaushallituksen ylijohtaja ja Suomen metsätalouden perustaja. Suomen Kansallisbiografia 3: 369-371. Suomen historiallinen seura.

von Haartman Carl Daniel (1792-1877) - professori, Lääkintöhallituksen ylijohtaja. Suomen Kansallisbiografia 3: 416-417. Suomen historiallinen seura.

von Haartman Gabriel Erik (1757-1815) - lapsenpäästöopin professori, senaattori. Suomen Kansallisbiografia 3: 417-419. Suomen historiallinen seura.

Hjärne Gustaf (1768-1845) - Viaporin asevaraston hoitaja, tullilaitoksen ylijohtaja, senaatin talousoasaston varapuheenjohtaja, salaneuvos. Suomen Kansallisbiografia 4: 34-35.. Suomen historiallinen seura.

Idestam Gustaf (1802-1851) - Suomen vuorimestari. Suomen Kansallisbiografia 4: 253-254. Suomen historiallinen seura.

Indrenius Bernhard (1812-1884) - jalkaväenkenraali, kuvernööri Mikkelin sekä Viipurin läänissä, sijaiskansleri, senaattori, Suomen asiain komitean jäsen. Suomen Kansallisbiografia 4: 314-315. Suomen historiallinen seura.

Bobrikovin huvilasta Mannerheimin residenssiksi- Kesäranta 1900-luvun alussa. teoksessa Kesäranta (toim. Jorma Selovuori). Valtioneuvoston kanslia.

J. V. Snellman – keisarin monipuolinen luottomies teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 15: joulukuu 1857-syyskuu 1859

J. V. Snellman –julkisen elämän sivuraiteilta keisarin suosioon teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 13: syyskuu 1855-syyskuu 1856

J. V. Snellman – vaarallisen sanomalehtimiehen paluu Helsinkiin teoksessa (päätoim.) J. V. Snellman. Kootut teokset 12: heinäkuu 1849-elokuu 1855

Armfelt, Alexander (1794-1876) - ministerivaltiosihteerin apulainen, ministerivaltiosihteeri, todellinen valtioneuvos. Suomen Kansallisbiografia I: 369-372. Suomen historiallinen seura.

Arppe Adolf Edvard (1818-1894) - kemian professori, yliopiston rehtori, senaattori kauppa- ja teollisuustoimituskunnassa. Suomen Kansallisbiografia I: 391-393. Suomen historiallinen seura.

Bergbom Johan Erik (1796-1869) - senaattori, lakimies, komiteamies. Suomen Kansallisbiografia I: 544-546. Suomen historiallinen seura.

af Brunér Frans Olof (1807-1874) - Tullihallituksen päällikkö, senaattori, Suomen asiain komitean jäsen, salaneuvos. Suomen Kansallisbiografia I: 12- 14. Suomen historiallinen seura.

Cronstedt Carl Olof, Suomen kansallisbiografia 2: 291-293. Suomen historiallinen seura.

de la Chapelle-suku. Suomen Kansallisbiografia 2: 349-350. Suomen historiallinen seura.

de Geer till Tervik Robert Wilhelm (1750-1820) - kreivi, ruotsalainen maaherra ja hallituskoneljin ensimmäinen varapuheenjohtaja. Suomen Kansallisbiografia 2: 347. Suomen historiallinen seura.

Ehrnrooth Johan Casimir (1833-1913) - kenraaliluutnantti, Bulgarian yksinvaltias, Suomen ministerivaltiosihteeri. Suomen Kansallisbiografia 1: 481-483. Suomen historiallinen seura.

Federley Berndt (1799-1863) - Vaasan ja Kuopion läänin kuvenrööri, senaattori kamaritoimituskunnassa. Suomen Kansallisbiografia 2: 750-752. Suomen historiallinen seura.

J. V. Snellman –suomalaiset herättävä sanomalehtimies Kuopiossa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 10: tammikuu 1847-helmikuu 1848

J. V. Snellman –suomalaiset herättävä sanomalehtimies Kuopiossa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 9: maaliskuu 1846-joulkuu 1846

J. V. Snellman –suomalaiset herättävä sanomalehtimies Kuopiossa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 8: toukokuu 1845-maaliskuu 1846

J. V. Snellman –suomalaiset herättävä sanomalehtimies Kuopiossa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 7: elokuu 1844-toukokuu 1845

J. V. Snellman –suomalaiset herättävä sanomalehtimies Kuopiossa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 6: tammikuu 1844-heinäkuu 1844

J. V.Snellman –yhteiskuntafilosofi Tukholmasta Kuopioon teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 5: syyskuu 1842-joulukuu 1843

J. V. Snellman – matka- ja romaanikirjailija Tukholmassa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 4:toukokuu 1842-elokuu 1842

J. V. Snellman –eurooppalainen filosofi Saksassa teoksessa J. V. Snellman. Kootut teokset 3: syyskuu 1840-huhtikuu 1842

Eurooppalainen ja kansallinen filosofi J. V. Snellman (270-380) teoksessa Suomen tieteen historia I. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulle. Päätoimittaja Päiviö Tommila, toimitussihteeri Allan Tiitta. WSOY 2001.

J. V. Snellman – sanomalehtimies ja kirjailija Tukholmassa teoksessa. J. V. Snellman. Kootut teokset 2: lokakuu 1839-elokuu 1840.

J. V. Snellman – kypsyvä filosofi ja yliopistopoliitikko J. V. Snellman. Kootut teokset 1: huhtikuu 1826-syyskuu 183.

Hallintohistoriallinen teos – antikvaarinen bestseller jo syntyessään. Artikkeli antikvaarinen kirjakauppias Seppo Hiltusen 60-vuotisjuhlakirjassa.

Slummien Rööperistä Albertuksen Punavuoreen. Albertinkatu 12:n osakkaat ja asukkaat. Teoksessa Albertus1939-1999. Albertinkatu 12:n talohistoria.

Le Systeme Administratif Finlandais. Les directions centrales, directions et offices publics de 1809 à 1998. Teoksessa Le pouvoir et la bureaucratie en Finlande 1809-1998. Helsinki 1999.

ämbetsverksinstitutionen i Finland. Teoksessa Makt och byråkrati i Finland 1809- 1998. Helsinki 1999.

Das Finnische behördenwesen. Teoksessa Macht und Bürokratie in Finnland 1809- 1998. Helsinki 1999.

The Finnish system of Central Governement Administration. Teoksessa Valta ja byrokratia Suomessa 1809-1998. Helsinki 1999.

ämbetsverksinstitutionen i Finland. Teoksessa Makt och byråkrati i Finland 1809- 1998. Helsinki 1999.

Suomalainen virastolaitos. Keskusvirastot, virastot ja laitokset Suomessa 1809-1998. Teoksessa Valta ja byrokratia Suomessa 1809-1998. Helsinki 1999.

Sotilasleiriltä senaatintorille. Venäjän armeijan suomalaiset aatelisupseerit itsevaltiaan luottomiehinä Keisarillisessa Suomen senaatissa 1809-1917. Teoksessa ... vaikka voissa paistais? Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juhlakirja. Helsinki 1998.

Senaatintalon virastokeskuksesta valtioneuvoston yksityislinnaksi. Teoksessa Valtioneuvoston linna. Helsinki 1998.

Itsevaltiaan sukulaiset Venäjän keisarihuoneen kohtalona. Teoksessa Tie tulkintaan. Heikki Ylikankaan -juhlakirja. Helsinki 1997.

De centrala verken och ministerstyret i Finland (1809-1996). Teoksessa Nordisk administrative Tidskrift 2/1997.

Yksiportaisen keskushallinnon kääntöpuoli, hallitsematon virastoarmeija. Teoksessa Hallinnon historiasta hallinnon kehittämiseen. Pääministeri Paavo Lipposen asiantuntijaseminaari 28.2.1997 Säätytalolla. Valtioneuvoston julkaisusarja 23/1997.

Keskusvirastot, virastot ja laitokset 1917-1996. Teoksessa Suomen keskushallinnon historia 1809-1996. Helsinki 1996.

Keskusvirastot, virastot ja laitokset 1809-1917. Teoksessa Suomen keskushallinnon historia 1809-1996. Helsinki 1996.

Hallintohistoriakomitea - kymmenen vuotta täydellä höyryllä. Hiidenkivi 3/96.

Suomen suuriruhtinaskunnan hallintohistoria. Instituutio- vai henkilöhistoriaa. Teoksessa Julkinen hallinto menneisyyden puristuksessa. Hallintotiede 1995 A 4. Tampereen yliopisto.

Katsaus Suomen keskushallinnon toimivallan ja tehtävärakenteen kehitykseen. Keskushallinnon rationalisoimishankkeen komiteamietinnön (KM 1992:28) liitejulkaisu 2. Helsinki 1992.

Släktsenat 1809-1870. Senatorssläkterna i kollegialitetens bojor. Historisk tidskrift för Finland 4/1992.

Perinnettä purkamalla hallintoon. Hallinto-lehti 2/1992